Siirry sisältöön
Keski-Pohjanmaan Paljuvuokraus
Varaa palju
Valikko

Paljuilun historia – miten lämminvesikylpy löysi tiensä Suomeen?

Paljuilu on sopiva monelle suomalaiselle tuttu tapa rentoutua. Lämmin kylpyvesi, tähtitaivas, sauna, ystävät ja mökkimaisema muodostavat yhdistelmän, joka sopii yhtä hyvin kesäiltaan kuin pakkaspäiväänkin. Mutta mistä paljonilun perinne tulee?

Onko paljon suomalainen? Miten paljon sellaista saunaan? Entä mitä käyttää antiikin Kreikan ja Rooman kylpylöillä on nykyisen kylpytynnyrin kanssa?

Nykyaikainen eli lämmitettävä kylpytynnyri on uusi ilmiö Suomessa, itse ajatus lämpimässä vedessä kylpemisestä on paljon vanhaa. Ihmiset ovat kautta historian hakeutuneet lämpimän veden äärelle peseytymään, rentoutumaan, seurustelemaan ja viettämään aikaa yhdessä.

Paljun historiaa voikin tulee osana paljon suurempaa tarinaa: ihmisen ikiaikaista suhdetta lämpöön, veteen, kylpemiseen ja hyvinvointiin.

Tässä artikkelissa kuljemme antiikin Kreikan ja Rooman kylpylöistä pohjoisen saunaperinteeseen ja siihen, kuinka paljon tuli suosittu osa suomalaista vapaa-aikaa.

Sisällysluettelo

Lämmin vesi on kiehtonut osallistujia tuhansia vuosia

Lämmin vesi on aina ollut ihmiselle jotain erityistä.

Luonnossa lämpimät lähteet ovat tarjonneet paikkoja, joissa voi lämmitellä, peseytyä ja levätä. Monissa kulttuureissa lämpimään veteen on liittynyt myös uskonnollisia, sosiaalisia ja terveydellisiä merkityksiä.

Ennen nykyaikaista vesiverkostoa lämmin kylpy ei johto ilman selvyys. Veden lämmittäminen vaati polttopuita, astioita ja aikaa. Siksi lämmin vesi oli monissa yhteisöissä arvokas asia.

Kylpeminen ei ole ollut vain puhtauteen liittyvää välttämätöntämättömyys.

Jo tuhansia vuosi sitten ihmiset ovat syöneet veden äärelle seurustelemaan ja rentoutumaan. Erityisesti Välimeren alueen kylpemisestä muodostui tärkeä osa kaupunkikulttuuria.

Tästä päästäänkin antiikin Kreikkaan.

Antiikin Kreikan kylpylät ja kylpemisen kulttuuri

Antiikin Kreikassa kylpeminen liittyi monella tavalla liikuntaan, puhtauteen ja sosiaaliseen elämään.

Kreikkalaisissa kaupungeissa kylpemiseen tiloja esiintyi muodossa gymnasionien yhteydessä. Gymnasion ei ollut vapaa liikuntapaikka, vaan siihen saattoi liittyä myös opiskelua, keskustelua ja muuta yhteisöllistä toimintaa.

Kylpeminen oli osa tätä kokonaisuutta.

Kylpemisen takaisin oli puhdistautuminen liikunnan jälkeen. Lämpimän veden käyttö ja kylpeminen liittyivät myös ajan käsityksiin terveydestä ja hyvinvoinnista.

Antiikin Kreikan kylpyläkulttuuri on yksi niistä historiallisista vaiheista, joissa kylpeminen alkoi saada selvästi sosiaalisen toiminnan piirteitä .

Kylpemisessä ei ollut kyse vain siitä, että ihminen pesi itsensä.

Kylpyihin mentiin myös olemaan ihmisten kanssa.

Tämä ajatus kuulostaa yllättävän tulta vielä kunnolla.

Kun suomalainen porukkaa paljonun, ei käytössä ole helppoa peseytyä. Paljussa istutaan, kuuluu, nauretaan ja vietetään aikaa yhdessä.

Tässä mielessä yhteys antiikin kylpemisen ja nykyisen paljonilun välillä on ennen kaikkea kulttuurinen , ei suoraviivainen historiallinen jatkumo.

Roomalaiset tekivät kylpylöistä kokonaisen elämäntavan

Jos kreikkalaiset kehittivät kylpemisen kulttuuria, roomalaiset veivät sen valtavaan mittakaavaan.

Rooman valtakunnassa kylpylät eli thermae olivat tärkeä osa kaupunkien elämää. Suuret kylpyläkokonaisuudet saattoivat sisältävät erilaisia ​​lämpötiloja, altaita, liikuntatiloja ja alueita seurusteluun ja rentoutumiseen.

Roomalaisissa kylpylöissä saattoi olla miten:

  • lämmin allas
  • kuuma allas
  • viileä tai kylmä alla
  • pukeutumistiloja
  • liikuntapaikkoja
  • seuraustelijoiden
  • puutarhoja
  • kirjastoja tai muita oleskelutiloja.

Roomalaiset kehittivät myös valmistaa tekniikkaa veden ja tilojen lämmittämiseen. Hypokausti-järjestelmässä lämmin ilma kiersi lattian alla ja joissakin rakennuksissa myös seinärakenteissa. Näin suuria tiloja pystyttiin lämmittämään toimintaa.

Kylpylä ei siis ollut vain paikka, jossa käytiin nopeasti pesulla.

Se oli paikka, jossa vietettiin aikaa .

Kylpylässä tavata tuttuja saattoi, rentoutua ja viettää vapaa-aikaa.

Tämä on yksi itsestään selvä yhtymä nykyinen paljoniluun.

Paljon ei ole suomalaiselle yleensä pelkkä ulkona.

Se on use paikka, jossa ihmiset käyttävät.

Lämmin vesi, luonnonlähteet ja kylpyläperinne

Lämmin vesi on kiinnostanut ihmisiä myös luonnollisten kuumien lähteiden vuoksi.

Monilla alueella maan sisällä nousevaa lämmintä tai kuumaa vettä on käytetty kylpemiseen jo pitkään. Kuumien lähteiden ympärille on syntynyt kylpylöitä, joissa veden lämpöön on yhdistynyt ajatus rentoutumisesta ja hyvinvoinnista.

Roomalaiset hyödynsivät myös mineraali- ja lämpölähteitä. Esimerkiksi nykyisen Englannin Bathin alueella roomalaiset rakensivat kylpyläkokonaisuuden luonnollisen kuuman lähteen ympärille.

tässä näkyy yksi ihmisen kylpemisen historian tärkeä periaate:

Kun ihminen löytää lämmintä vettä, hän haluaa käyttää sitä.

Suomessa tilanne oli erilainen.

Meillä ei ole Välimeren kaltaista kuumien lähteiden kulttuuria. Sen meillä oli metsää, puuta, järviä ja talvisin erittäin kylmää ilmastoa.

Suomalainen ratkaisu oli toinen.

Me lämmitimme itsemme saunassa.

Sauna – suomalainen tapa yhdistää lämpö ja vesi

Jos paljon historiaa haluaa ymmärtää Suomessa, saunaa ei voi ohittaa.

Sauna on ollut Suomessa tärkeä osa elämää jo vuosisatojen ajan, ja saunakulttuurin juuret ulottuvat hyvin kauas. Saunan tarkkaa syntyajankohtaa ei tunneta, mutta suomalaisen saunan historiaa pidetään tuhansia vuosia vanhana.

Sauna oli ennen kaikkea käytännöllinen.

Ennen kuin kodeissa oli suihkuja, kylpyhuoneita ja juoksevaa lämmintä vettä, sauna tarjosi paikan peseytymiseen.

Sauna oli lämmin paikka, jossa oli mahdollista saada myös lämmintä vettä.

Suomalainen sauna liittyi kuitenkin paljon muuhunkin kuin peseytymiseen.

Saunassa:

  • lämmiteltiin
  • peseydyttiin
  • rentouduttiin
  • hoidettiin arjen askareita
  • synnytettiin
  • pestiin vainajia
  • keskusteltiin
  • vietettiin juhlia
  • oltiin yhdessä.

Saunan merkitys oli siis huomattavasti suurempi kuin pelkkä kuuma tila.

Se oli osa elämää.

Miksi sauna on niin tärkeä suomalaisille?

Suomessa sauna on muodostunut poikkeuksellisen vahvaksi kulttuuriseksi perinteeksi.

Suomalaisessa saunassa lämpöä ei ajatella vain fyysisenä kuumuutena. Saunaan liittyy rauhoittuminen, hiljaisuus, puhtaus, luonto ja yhdessäolo.

Saunomisen olennainen osa on löyly.

Kun vettä heitetään kuumille kiuaskiville, syntyy höyryä ja saunan tuntu muuttuu. Löyly on suomalaisen saunakulttuurin keskeinen elementti.

Saunan jälkeen suomalainen menee usein ulos.

Kesällä voidaan pulahtaa järveen.

Talvella voidaan mennä avantoon tai lumeen.

Tässä syntyy erittäin suomalainen yhdistelmä:

kuumuus → kylmä vesi → lämpö → rentoutuminen.

Ja juuri tämän ajatuksen rinnalle palju sopii erittäin luontevasti.

Paljun ja saunan yhteinen historia

Palju ja sauna eivät ole sama asia.

Sauna lämmittää ihmisen kehoa kuumalla ilmalla ja löylyllä.

Palju puolestaan lämmittää ihmistä lämpimällä vedellä.

Silti niiden käyttötarkoituksissa on paljon samaa.

Molemmissa:

  • lämmitään
  • rentoudutaan
  • vietetään aikaa yhdessä
  • irtaudutaan arjesta
  • nautitaan ulkoilmasta
  • ollaan lähellä luontoa.

Suomessa palju ei siis saapunut tyhjään kulttuuriseen tilaan.

Meillä oli jo valmiiksi vahva sauna- ja kylpemiskulttuuri.

Kun lämmitettävät kylpytynnyrit alkoivat yleistyä, ajatus oli suomalaisille helposti ymmärrettävä.

Saunan jälkeen voi mennä paljuun.

Paljussa voi istua myös silloin, kun ei huvita lämmittää saunaa.

Ja mikä parasta, paljusta voi nauttia ulkona vuoden ympäri.

Milloin palju tuli Suomeen?

Tässä kohtaa paljun historia muuttuu kiinnostavaksi.

Nykyaikainen suomalainen palju ei ole tuhansia vuosia vanha suomalainen keksintö. Nykyisen kaltainen lämmitettävä kylpytynnyri yleistyi Suomessa vasta suhteellisen myöhään.

Suomalainen paljuvuokraus- ja paljuvalmistaja Kirami kertoo oman historiansa yhteydessä, että yrityksen kiinnostus kylpytynnyreihin syntyi vuonna 2000 Ruotsissa, jossa kylpytynnyreihin tutustuttiin ennen niiden laajempaa saatavuutta Suomessa. Yrityksen oma tuotanto alkoi vuonna 2001.

Myös suomalaisesta paljujen yleistymisestä kertovat 2000-luvun alkuvuosien kokemukset.

Palju oli Suomessa aluksi monelle melko uusi ja jopa hieman erikoinen ajatus.

Miksi pihalle pitäisi tuoda suuri vesiallas, kun pihassa on jo sauna?

Vähitellen asenne kuitenkin muuttui.

Ihmiset huomasivat, että palju tarjoaa jotain, mitä sauna ei tarjoa.

Paljussa kylvetään vedessä ulkona.

Paljuista tuli suomalainen ilmiö

2000-luvulla palju alkoi löytää tiensä suomalaisille mökeille ja omakotitalojen pihoille.

Paljun suosio kasvoi vähitellen.

Mökkikulttuuri sopi paljulle täydellisesti.

Suomessa on valtava määrä kesämökkejä ja vapaa-ajan asuntoja, joissa saunominen, uiminen ja luonnosta nauttiminen ovat jo valmiiksi tärkeä osa vapaa-aikaa.

Palju toi tähän uuden vaihtoehdon.

Järven veden sijaan saattoi istua lämpimässä vedessä.

Ja mikä tärkeintä:

palju ei ollut riippuvainen vuodenajasta.

Kesäiltaan palju sopii luonnollisesti.

Mutta vielä kiinnostavampaa on se, että suomalainen talvi tekee paljusta ehkä jopa paremman elämyksen.

Kun ulkona on pakkasta ja ympärillä on lunta, paljun lämmin vesi tuntuu erityisen houkuttelevalta.

Palju talvella – suomalainen keksintöhenkisyys parhaimmillaan

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että ulkona voi olla kylmä.

Meillä on totuttu siihen, että saunasta mennään järveen.

Talvella mennään avantoon.

Lumihangessa voidaan käydä paljain jaloin.

Palju sopii tähän ajatteluun täydellisesti.

Pakkasilta, höyryävä palju ja tähtitaivas muodostavat kokemuksen, jota ei voi samalla tavalla jäljitellä sisätiloissa.

Paljun yksi hienous onkin juuri siinä, että ulkona oleminen ja lämmin vesi yhdistyvät.

Tämä tekee paljusta suomalaisessa ympäristössä erityisen luontevan.

Palju ja suomalainen mökkikulttuuri

Mökki on ollut tärkeä osa suomalaista vapaa-aikaa jo pitkään.

Mökillä ei välttämättä tarvita paljon.

Hyvä sauna.

Järvi tai metsä.

Grilli.

Hyvä seura.

Ja nykyään yhä useammin myös palju.

Paljusta on tullut yksi tapa tehdä mökillä olemisesta elämyksellisempää.

Palju voi olla mökkipäivän päätepiste.

Ensin käydään saunassa.

Sitten jäähdytellään.

Sen jälkeen mennään lämpimään paljuun.

Keskustelu jatkuu.

Illan hämärtyessä kukaan ei halua vielä lähteä pois.

Tämä kertoo paljon siitä, miksi paljusta tuli Suomessa niin suosittu.

Palju ei myy pelkästään lämmintä vettä.

Se tarjoaa aikaa ja yhdessäoloa.

Palju ei ole vain kylpy – se on sosiaalinen paikka

Antiikin kylpylöissä käytiin seurustelemassa.

Roomalaiset saattoivat viettää kylpylöissä pitkiä aikoja.

Suomalaiset kokoontuvat saunaan.

Nykyään suomalaiset kokoontuvat myös paljuun.

Näissä kaikissa on sama perusidea:

ihminen pysähtyy hetkeksi muiden ihmisten kanssa.

Paljussa istuminen on hidasta tekemistä.

Siellä ei yleensä ole kiire.

Puhelin jää usein sivuun.

Keskustelu alkaa helposti.

Joskus puhutaan paljon.

Joskus ollaan vain hiljaa.

Palju sopii yhtä hyvin perheen yhteiseen iltaan kuin kaveriporukan saunailtaan.

Siksi paljuja vuokrataan nykyään esimerkiksi:

  • syntymäpäiville
  • mökkiviikonloppuihin
  • polttareihin
  • saunailtoihin
  • juhannukseen
  • yritysten virkistyspäiviin
  • häihin
  • erilaisiin juhliin
  • viikonlopun rentoutumiseen.

Miksi paljuilu sopii Suomeen niin hyvin?

Paljun suosio Suomessa ei ole oikeastaan yllätys.

Kun asiaa tarkastelee suomalaisen kulttuurin kautta, palju tuntuu lähes väistämättömältä keksinnöltä.

Suomessa yhdistyvät:

Sauna

Suomalaiset rakastavat saunomista ja lämpöä.

Luonto

Metsä, järvet, rannat ja mökkimaisemat tarjoavat täydellisen ympäristön ulkokylpyyn.

Vuodenajat

Paljua voi käyttää kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä.

Yhdessäolo

Suomalainen sauna on ollut sosiaalinen tila, ja sama pätee paljuun.

Mökkeily

Palju sopii erinomaisesti mökin yhteyteen.

Lämpö ja kylmä

Saunan, paljun, järven ja avantouinnin yhdistelmä sopii suomalaiseen elämäntapaan.

Näistä aineksista syntyy hyvin suomalainen palju-elämys.

Paljujen kehitys Suomessa

Ensimmäiset modernit paljut olivat yleensä melko yksinkertaisia.

Tyypillinen kylpytynnyri oli puinen allas, jonka vettä lämmitettiin puukaminalla.

Tekniikka on kuitenkin kehittynyt nopeasti.

Nykyään paljuja valmistetaan esimerkiksi puusta, alumiinista ja erilaisista muovimateriaaleista. Lämmityksessä voidaan käyttää puukamiinaa tai sähköistä lämmitysjärjestelmää.

Myös paljujen mukavuus on kehittynyt.

Nykyään tarjolla voi olla esimerkiksi:

  • tehokkaampia lämmittimiä
  • eristettyjä altaita
  • kansia
  • poreominaisuuksia
  • valaistusta
  • erilaisia istuinratkaisuja
  • helpompia vedenkäsittelyratkaisuja.

Palju on muuttunut yksinkertaisesta ulkoaltaasta kokonaiseksi vapaa-ajan tuotteeksi.

Paljuvuokraus teki paljusta entistä helpommin saavutettavan

Paljun ei tarvitse tarkoittaa sitä, että omaan pihaan täytyy ostaa kylpytynnyri.

Paljun voi myös vuokrata.

Tämä on muuttanut paljon sitä, miten ihmiset voivat kokeilla paljuilua.

Jos palju tarvitaan vain kerran vuodessa syntymäpäiville, juhannukseen tai mökkiviikonlopuksi, omaa allasta ei välttämättä ole järkevää hankkia.

Paljuvuokraus tekee kokemuksesta helpon.

Palju tuodaan paikalle, valmistellaan käyttöä varten ja juhlan jälkeen se lähtee takaisin.

Näin palju sopii myös sellaisille ihmisille, jotka eivät muuten käyttäisi sitä jatkuvasti.

Palju juhliin – uusi versio vanhasta kylpyläperinteestä

On hauska huomata, kuinka pitkä historia liittyy ajatukseen kylpemisestä yhdessä.

Antiikin kylpylät olivat sosiaalisia paikkoja.

Suomalainen sauna on ollut sosiaalinen paikka.

Nykyajan palju on jälleen yksi tapa kokoontua lämpimän veden ympärille.

Tällä kertaa ei tarvita monumentaalista roomalaista kylpylää.

Riittää yksi palju pihalla.

Sen ympärille voidaan rakentaa koko ilta.

Sauna lämpenee.

Ruoka valmistuu.

Musiikki soi.

Ystävät saapuvat.

Palju lämpenee.

Ja lopulta kaikki istuvat yhdessä lämpimässä vedessä.

Ehkä juuri tässä piilee paljuilun viehätys.

Se tekee tavallisesta illasta tapahtuman.

Paljuilu on yhdistelmä vanhaa ja uutta

Kun katsoo paljun historiaa kokonaisuutena, huomaa jotain mielenkiintoista.

Palju on moderni tuote, mutta sen taustalla olevat ideat ovat erittäin vanhoja.

Lämmin vesi on vanha.

Kylpeminen on vanha.

Sauna on vanha.

Yhdessä rentoutuminen on vanha.

Luonnon hyödyntäminen on vanha.

Mutta nykyinen palju yhdistää nämä asiat uudella tavalla.

Se on moderni suomalainen vapaa-ajan tuote, joka sopii erittäin vanhaan kulttuuriseen ympäristöön.

Paljuilun historia Suomessa lyhyesti

Jos paljun historian haluaa tiivistää muutamaan vaiheeseen, aikajana voisi näyttää tältä:

Antiikin Kreikka

Kylpeminen liittyy liikuntaan, puhtauteen, terveyteen ja sosiaaliseen elämään.

Antiikin Rooma

Kylpylöistä kehittyy valtavia kokonaisuuksia, joissa kylpeminen, rentoutuminen ja seurustelu yhdistyvät.

Pohjoiset alueet

Kuuman veden sijaan lämpöä tuotetaan muun muassa tulella ja saunomisen kaltaisilla menetelmillä.

Suomi

Saunasta muodostuu keskeinen osa suomalaista kulttuuria. Saunassa peseydytään, lämmitellään ja vietetään aikaa yhdessä.

1900-luvun loppu

Lämmitettävät ulkokylpyaltaat ja kylpytynnyrit alkavat saada jalansijaa Suomessa.

2000-luku

Paljut yleistyvät suomalaisilla mökeillä, pihoilla ja erilaisissa vapaa-ajan tapahtumissa. Kotimainen paljujen valmistus käynnistyy 2000-luvun alussa.

Nykyhetki

Paljusta on tullut tuttu osa suomalaista vapaa-aikaa, ja paljua voidaan käyttää ympäri vuoden.

Paljuilun tulevaisuus

Paljun tarina ei todennäköisesti ole vielä lopussa.

Aivan kuten sauna on muuttunut vuosisatojen aikana, myös palju kehittyy jatkuvasti.

Tekniikka paranee.

Lämmitys tehostuu.

Käyttö helpottuu.

Materiaalit kehittyvät.

Mutta itse paljuilun tärkein idea tuskin muuttuu.

Ihmiset haluavat edelleen pysähtyä.

He haluavat viettää aikaa läheisten kanssa.

He haluavat nauttia lämmöstä.

Ja he haluavat olla luonnossa.

Siksi palju sopii niin hyvin Suomeen.

Yhteenveto: pitkä matka antiikin kylpylöistä suomalaiselle pihalle

Paljun historia ei ole tarina siitä, kuinka yksi tietty keksintö olisi kulkenut suorassa linjassa antiikin Kreikasta Suomeen.

Parempi tapa ymmärtää paljuilun historia on nähdä se osana ihmiskunnan pitkää kylpemisen historiaa.

Antiikin kreikkalaiset kylpivät.

Roomalaiset rakensivat valtavia kylpylöitä.

Eri puolilla maailmaa ihmiset ovat hyödyntäneet lämpimiä lähteitä ja lämmintä vettä.

Japanissa kuumilla lähteillä ja kylpemisen perinteillä on pitkä historia.

Suomessa taas kehittyi oma ainutlaatuinen saunakulttuuri.

Ja lopulta nämä vanhat ajatukset lämpimästä vedestä, lämmöstä, luonnosta ja yhdessäolosta kohtasivat modernin kylpytynnyrin.

Näin palju löysi tiensä suomalaisille pihoille ja mökeille.

Nykyään palju voi tuntua täysin tavalliselta suomalaiselta asialta.

Silti sen taustalla on pitkä tarina.

Kun seuraavan kerran istut lämpimässä paljussa pakkasilta tähtitaivaan alla, voit ajatella, että kyseessä on oikeastaan hyvin vanha ihmisen tapa nauttia elämästä:

lämpöä, vettä, luontoa ja hyvää seuraa.

Ja ehkä juuri siksi paljuilu tuntuu Suomessa niin luontevalta.

Usein kysyttyä paljun historiasta

Onko palju suomalainen keksintö?

Nykyistä suomalaista paljona ei ole perusteltua kuvata tuhansia vuosia vanhaksi suomalaiseksi keksinnöksi. Lämmitettävien kylpytynnyreiden nykymuoto yleistyi Suomessa vasta myöhemmin myöhään, erityisesti 2000-luvun alusta alkaen. Suomessa oli kuitenkin jo ennestään erittäin vahva sauna- ja kylpemiskulttuuri, joka loi paljonlle luonteeltaan paikan suomalaisessa vapaa-ajassa.

Mistä sana paljon tule?

Suomessa sanoja paljon , kylpyty ja kylpyallas käyttää hyvästa lämmitettäv ulkoaltaista. Arkikielässä paljon on vakiintunut erityisesti puulla tai sähköllä lämmitettävän ulkokylpyaltaan nimeksi.

Ovatko paljon peräisin antiikin Roomasta?

Ei suoranaisesti. Antiikin roomalaiset kylpylät olivat paljon suurempia rakennettuja kylpyläkokonaisuuksia kuin nykyiset paljon. Yhteys on ennen siinä, että sekä roomala kylpyläkulttuurissa että nykyisessä paljonilussa lämmin vesi toimii rentoutumisen ja yhdessäolon ympäristönä.

Mikä on paljun ja saunan ero?

Saunassa ihminen lämmitetään kuuman ilman ja löylyn avulla. Paljussa lämmitään lämpimässä vedessä. Suomessa nämä kaksi sopivat erittäin hyvin yhteen: sauna voi lämmittää ensin ja paljonun mennään sen jälkeen rentoutumaan.

Miksi paljon on talvella?

Suomalainen talvi tekee lämpimästä ulkokylvystä yhtä elämyksellisen. Pakkasilma ja lämmin vesi muodostavat voimakkaan kontrastin. Paljonilu sopii hyvin myös syksyyn ja talveen, eikä käyttörajoitu kesäkausiin.

Milloin paljon yleistyivät Suomessa?

Paljon alkoivat yleistyä Suomessa erityisesti 1990-luvun luvun ja 2000-luvun alusta alkaen. Kotimainen paljonjen valmistus tuotanto 2000-luvulla, ja paljonsta tuli vähitellen tuttu näky suomalaisilla mökeillä ja omakotitalojen pihoilla.

Paljon kuuluu suomalaisten vapaa-ajan parhaisiin elämyksiin

Nykyään paljona ei tarvitse omistaa itse.

Vuokravuokraus tarjoaa helpon tavankiviä lämmin ulkokylpyyn mökkikonlopun, syntymäpäivien, polttareiden, juhannuksen tai saunailan yhteyteen.

Jos haluat kyl paljonilua ilman oman paljonn hankkimista, vuokrattu paljon on helppo tapa tuoda pyelämys omalle pihalle tai mökille.

Varaa palju jo tänään

Haluatko kokeilla paljon historiaa käytännössä? Diesel-lämmitteinen paljukärry lämpenee noin 2 tunnissa ilman polttopuita, ja me tuomme sen perille Kokkolassa ja lähialueilla.

Varaa palju → Soita 044 261 9601